{"id":21,"date":"2023-10-30T07:54:01","date_gmt":"2023-10-30T07:54:01","guid":{"rendered":"http:\/\/ethsl.aau.edu.et\/orm\/?page_id=21"},"modified":"2023-10-31T06:43:04","modified_gmt":"2023-10-31T06:43:04","slug":"ethsl","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ethsl.aau.edu.et\/orm\/ethsl\/","title":{"rendered":"EthSL"},"content":{"rendered":"

Seenaa Gabaabaa Afaan Mallattoo Itoophiyaa (A.M.I)<\/strong>.<\/p>\n

Phaawulos Kaasuu (Dr.)<\/strong><\/p>\n

Itoophiyaa keessatti manneen barnootaa namoota gurri isaanii hin dhageenyeef osoo hin banamin duratti hawaasni gurri isaanii hin dhageenyee fi afaan mallattoo akka ture kan argisiisan odeeffannoowwan hin barreeffamne tokko tokko ni jiru. Walakkeessa bara 1950 keessa, misiyoononni Ameerikaa Kaabaa fi Siwiidin irraa dhufan, mana barumsaa jalqabaa namoota gurri isaanii hin dhageenyeef Finfinnee fi Kereen (Bulchiinsa Itoophiyaa duraanii kan Eertiraatti) banan. Lammiileen Ameerikaa bara 1956 Finfinneetti mana barumsaa isaanii banatan. Yeroo sana sadarkaa Afaan Mallattoo Ameerikaa guddina gaarii irra kan ture yoo ta\u2019u, Kereen keessatti barumsaa kan jalqaban lammiileen Siwiidin ammoo yeroo amma kana biyyoota Noordii kan itti fayyadaman Afaan Mallattoo Siwiidin jedhamuun kan beekamu ture dha. Afaan Mallattoo lamaan gidduu garaagarummaan jiraatus, barattoota isaanii lammii Itoophiyaa ta\u2019an biratti barnoonni lameenu wal qixa fudhatama kan qaban yoo ta\u2019u, kan Ameerikaa bal\u2019inaan biyya giddugaleessaa keessatti yoo ta\u2019u, kan Siwiidin ammoo kaaba Itoophiyaa keessatti kan itti fayyadaman ta\u2019uu barattoonni yeroo san ani dubbatu.<\/p>\n

barattoonni barattoota jalqabaa Afaan Mallattoo kan turaan kunneen, afaan mallattoo Ameerikaa fi Sa\u2019uudii keessatti wal gitu kan hin qabneef osoo beekaniis ta\u2019e osoo hin beekin, yaada mataa isaanii ibsuuf carraaqqii isaan godhan keessatti, mallattoolee afaan mallattoo mana keessaa akkasumas mallattoo haaraa biyya keessatti uumaman beeksisuun \u00a0, mallattoolee afaanii lamaan isaanii keessatti argaman qabiyyee Biyyaalessaa \u00a0akka qabaataniif jijjiiruun Afaan Afaan Mallattoo Biyyaalessaa Itoophiyaa jedhamuun beekamuuf bu\u2019uura kaa\u2019aniiru. Jalqaba bara 1960 keessa yeroo barattoonni manneen barnootaa lamaan keessa baratan hojiii fi sababoota adda addaatiin wal arguu jalqaban afaan mallattoo haaraan Mallattoolee Afaanii Biyyaalessaa armaan olitti ibsaman kan afaan mallattoo Ameerikaa yookiin Siwiidin hin taane Afaan mallattoo biyyaalessa haaraan kan Afaan mallattoo irratti dhiibbaa Fidu danda\u2019an mul\u2019achuu jalqaban. Lammilee Itoophiyaa kaneen gurri isaanii hin dhageenye kan manneen barnootaa misiyoonii keessatti barachuu fi afaan mallattoo Ameerikaa fi Noordii fayyadamuudhaan hubannoo afaan mallattoo horachuun jalqabbii kana qindeessuuf yaaluu jalqaban. Afaan mallattoo mana keessaas ta\u2019e warri jalqabaa armaan olitti ibsaman qubee quba mataa isaanii waan hin qabneef, yaalii kana qubee qubaa qubee Geez wajjin wal gitu uumuuf kan kaayyeffate ture.<\/p>\n

Barreeffamoonni tokko tokko yeroo kana akka jalqaba Afaan Mallattoo Itoophiyaa dhiheessuuf yaalu (Yeheyes\u1363 2003). Yeroon kun yeroo qubeen quba Afaan Mallattoo Itoophiyaa itti seene malee Afaan Mallattoo Itoophiyaa kan ta\u2019e miti.<\/p>\n

Bara 1964 Obbo Manaasee Abarraa kan jedhaman nama gurri isaanii hin dhageenye kan ta\u2019an, jalqaba qubee qubaa qubee Geez waliin wal gitu uumuuf akka yaalan, hiriyyaan isaanii yeroo sana Yuunivarsiitii Jalqabaa Haayilee Silaasee jedhamee kan waamamu kessatti barataa kan turan obbo Takleehaayimaanoot Darassoo raga ba\u2019u. Hiriyoonni lamaan kun kalaqa kana waliin qoratanii fooyya\u2019iinsa tokko tokko erga godhanii booda, nama gurri isaa hin dhageenye kan biraa Haayiluu Yasuunah jedhamu yeroo sana dura taa\u2019aa Waldaa Biyyaalessaa Namoota Gurrii Hin Dhageenyee ta\u2019eef dhiyeessan. Obbo Haayiluun dhimma kanaaf xiyyeeffannaa kan kenne yoo ta\u2019u, miseensonni koree yaalii kana qoratan sadan obbo Manaasee, obbo Teklehaayimaanot fi obbo Haayiluu turan. Xiyyeeffannaan kalaqaa Obbo Manaaseen boca qubee Geez quba shanan (fakkeenyaaf: \u1200\u1363 \u1208\u1363 \u1210\u1363 \u1218\u1363 \u1220\u1363 \u1228\u1363 \u1240\u1363 \u1260\u1363 \u1270\u1363 \u1278\u1363 \u1280\u1363 \u1290\u1363 \u12c8\u1363 \u12d0\u1363 \u12d8\u1363 \u12e8\u1363 \u12f0\u1363 \u1300\u1363 \u1320\u1363 \u1348\u1363 \u1330\u1363 \u1350), fi qubeewwan bocni isaanii quba shaniin hojjechuun rakkisaa ta\u2019eef, qubee qubaa Afaan Mallattoo Ameerikaa irraa liqeeffachuudhaan, (Fakeenyaaf \u1228\u1363 \u1290\u1363 \u12a0\u1363 \u1338), fi haalawwan keessatti bakka lamaan kana keessaa tokko fayyadamuun rakkisaa ta\u2019etti, akka tasaa uumuudhaan (Fakeenyaaf. \u1238\u1363 \u1298\u1363 \u12b8\u1363 \u12e0\u1363 \u1308\u1363 \u1328\u1363 \u1340)) irratti kan xiyyeeffate ture. Kana malees Obbo Manaasee furtuu qubee (dubbachiiftuu) Kaab, Sals, Rabe, Hams, Sads fi Sabe qopheesse. “Mallattoon bu’uuraa furtuuwwan tokko tokkoo hanga digrii 180tti garagalfamuu waan barbaachiseef, aniifi Obbo Manaaseen haasofnee akka amma jiran fakkeessine.” … Kanneen sagalee Geez bakka bu’an tokko tokkos jijjiirree jirra, kan Obbo Manaseen dursee qopheesse.” Af-gaaffii\u1363 Taklehaayimaanot\u1363 2004).<\/p>\n

Koreen Obbo Haayiluu kalaqa kana qorachuun bu’aa qorannoo sana yaaliif dhiyeessan. Yaaliichi kun quubsaa ta\u2019ee waan argameef, namoota gurri isaanii hin dhageenye barsiisuuf akka oolu karaa Waldichaan gara Ministeera Barnootaatti dabarfamee ture. Ministeerri Barnootaa manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye akka yaada kennan gaafate, Manni barumsaa Amha Daastaa Mallattoo “\u12c8”f kenname irratti fooyya’iinsa godhee fudhatama akka argatu godhe dhiyeesuun mallattoo yeroo ammaa itti fayyadamaa jiru akka ta\u2019u taasiseera. Koreen kun fooyya’iinsa kana kan fudhate mallattoon “\u12c8” jedhu mudaa waan qabuuf osoo hin taane, fedhii fi miirrii waliin hojjechuun guddachuu waan qabuufi dha. Sana booda, kalaqni kun raggaasifamaa fi deeggarsa Ministeera Barnootaa waan argateef, manneen barnootaa barattoota gurri isaanii hin dhageenye qaban hunda keessatti akka itti fayyadamaniif sarkiyuulariin waajjiraalee manneen barnootaa guutuu Itoophiyaatti ergame. Obbo Taklehaayimanot (2004) Obbo Manaaseef mirga waraabbii xalayaa quba Afaan Mallattoo Itoophiyaa maaliif akka hin kennamneef akka armaan gadiitti ibsu: ” Yeroo sana Dhimma irratti mari’anne qabna ture.” obbo Manaasee nama gara laafessaa fi fageessee kan yaadu, saba isaaf kan quqaamu waan ta\u2019eef, kalaqni inni kalaqe warra dhaga\u2019uu dadhabaniif yaade malee faayidaa dhuunfaa isaaf jedhe miti. Koppiin jalqabaa isaaf homaa akka hin taane natti hime.”<\/p>\n

Uumamni qubee qubaa barattoonni sababa afaan mallattoo alagaa barachuutiin rakkoo aadaa isaanii hubachuu fi hawaasa waliin walqunnamsiisuuf rakkoo qaban furuu qofa osoo hin taane, galmee jechoota afaan mallattoo biyyaalessaa qopheessuuf bu\u2019uura kaa\u2019eera.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Mallattoon qubaa Ministeera Barnootaatiin erga mirkanaa\u2019ee booda waldichi galmee mallattoolee afaan mallattoo qopheessuun barbaachisaa ta\u2019uu isa waan hubateef waldichi galmee mallattoolee qopheessuuf tattaaffii gochuu eegale. Manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye saganticha irratti akka hirmaatan gochuuf gara Ministeera Barnootaa deemuun barbaachisaa ture. Yeroo sanatti Obbo Manaaseen gara Dabrbrhaanitti, Obbo Taklehaayimaanot ammoo gara Aselaatti hiriira ba\u2019anii waan turaniif, itti gaafatamummaa dhimmicha hordofuu Obbo Haayilee irra bu\u2019e (Taklehaayimaanot \u1363 2004). Bara 1968 dura taa\u2019ummaa Ministeera Barnootaatiin koreen bakka bu\u2019oota manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye lamaan (Mekanisaa fi Alpha), Waldaa Namoota Gurri Isaanii Hin Dhageenye Biyyaalessaa\u00a0 , fi Kutaa Barnoota Addaa Ministeera Barnootaa of keessaa qabu ijaaramee a galmee mallattoolee “Amaaraa” tattaaffii Obbo Haayiluu. murteeffate. Kana bu\u2019uura godhachuun koreen miseensota sagal qabu kan ijaarame yoo ta\u2019u, isaan keessaa lama Taklahaayimaanot Daarassoo fi Haayiluu Yasuunah turan. Yeroo koreen kun hundeeffamu Obbo TaklahaayimaanotAselaa irraa gara kutaa duula Finfinneetti deebi’ee, miseensa koree ta’uuf yeroo carraa argate obbo Manaasee waan hin jirreef koree sanatti hin makamne. Koreen kun “mallattoolee namoonni gurri isaanii hin dhageenye yeroo hunda itti fayyadaman filachuu, mallattoolee “Addunyaa” fudhachuu, kanneen aadaa keenya keessatti adda ta’an filachuu, fi kanneen qulqullinaa fi mijatoo ta’an Afaan Mallattoo Ameerikaa Kaabaa irraa fudhachuu” (Kitaaba \u12001971) \u00a0xumureera hojii isaa bara 1968tti fudhatee Ministeera Barnootaatiif dabarsee kenne. “Miseensonni koree Ministeera Barnootaatiin bakka bu’an qabiyyee kitaabichaa irratti galtee tokkollee hin qaban turan” (Taklehaayimaanot, 2004). Koreen kun akkuma hojii isaa xumureen hojiin gulaaluu Waldichaaf kenname. Waldichi ogeessi fakkii kana akka hojjetu waan barbaadeef, waldichi miseensota isaa keessaa artistii tokko dhiyeesse. Manneen barnootaa lamaan kun deeggarsa nama fakkii kaasu sanaaf kaffalamu akka uwwisan, Ministeerri Barnootaa kitaaba barataa akkasumas galmee mallattoolee akka maxxansu koreen kun waliigaleera.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kitaaba 1ffaa Galmee Jechoota Duraa (bara 1972).<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Waggaa sadii booda, bara 1971, galmee mallattoolee mallattoolee jalqabaa boqonnaa 15 fi fakkiiwwan 1,009 fi ibsa mallattoolee fakkii hin qabne 270 qabu mata duree \u201cKitaaba 1ffaa Namoota Afaan Mallattoo Amaareeffaa dhaga\u2019u fi haasa\u2019uu hin dandeenye, \u1200\u201d \u00a0jedhuun maxxanfame. Galmeen jechootaa kun gaalee fi ibsa fakkii akkasumas sarara hojiirra oolmaa gochaa fi kallattii fi xiyya waan qabuuf hubachuun salphaa ture. Kaayyoon sagantichaa namoota gurri isaanii hin dhageenye “warra gargaaruu barbaadan hundaaf, keessumaa warri ijoollee isaanii waliin haasa’uu akka danda’aniif akka ka’umsaatti” gargaaruu ture.<\/p>\n

\u00a0Gulaaltota keessaa tokko galmeen jechootaa jalqabaa kun maaliif akka “Afaan Mallattoo Amaaraa” jedhamee waamame akka armaan gadiitti ibsa:<\/p>\n