EthSL

Seenaa Gabaabaa Afaan Mallattoo Itoophiyaa (A.M.I).

Phaawulos Kaasuu (Dr.)

Itoophiyaa keessatti manneen barnootaa namoota gurri isaanii hin dhageenyeef osoo hin banamin duratti hawaasni gurri isaanii hin dhageenyee fi afaan mallattoo akka ture kan argisiisan odeeffannoowwan hin barreeffamne tokko tokko ni jiru. Walakkeessa bara 1950 keessa, misiyoononni Ameerikaa Kaabaa fi Siwiidin irraa dhufan, mana barumsaa jalqabaa namoota gurri isaanii hin dhageenyeef Finfinnee fi Kereen (Bulchiinsa Itoophiyaa duraanii kan Eertiraatti) banan. Lammiileen Ameerikaa bara 1956 Finfinneetti mana barumsaa isaanii banatan. Yeroo sana sadarkaa Afaan Mallattoo Ameerikaa guddina gaarii irra kan ture yoo ta’u, Kereen keessatti barumsaa kan jalqaban lammiileen Siwiidin ammoo yeroo amma kana biyyoota Noordii kan itti fayyadaman Afaan Mallattoo Siwiidin jedhamuun kan beekamu ture dha. Afaan Mallattoo lamaan gidduu garaagarummaan jiraatus, barattoota isaanii lammii Itoophiyaa ta’an biratti barnoonni lameenu wal qixa fudhatama kan qaban yoo ta’u, kan Ameerikaa bal’inaan biyya giddugaleessaa keessatti yoo ta’u, kan Siwiidin ammoo kaaba Itoophiyaa keessatti kan itti fayyadaman ta’uu barattoonni yeroo san ani dubbatu.

barattoonni barattoota jalqabaa Afaan Mallattoo kan turaan kunneen, afaan mallattoo Ameerikaa fi Sa’uudii keessatti wal gitu kan hin qabneef osoo beekaniis ta’e osoo hin beekin, yaada mataa isaanii ibsuuf carraaqqii isaan godhan keessatti, mallattoolee afaan mallattoo mana keessaa akkasumas mallattoo haaraa biyya keessatti uumaman beeksisuun  , mallattoolee afaanii lamaan isaanii keessatti argaman qabiyyee Biyyaalessaa  akka qabaataniif jijjiiruun Afaan Afaan Mallattoo Biyyaalessaa Itoophiyaa jedhamuun beekamuuf bu’uura kaa’aniiru. Jalqaba bara 1960 keessa yeroo barattoonni manneen barnootaa lamaan keessa baratan hojiii fi sababoota adda addaatiin wal arguu jalqaban afaan mallattoo haaraan Mallattoolee Afaanii Biyyaalessaa armaan olitti ibsaman kan afaan mallattoo Ameerikaa yookiin Siwiidin hin taane Afaan mallattoo biyyaalessa haaraan kan Afaan mallattoo irratti dhiibbaa Fidu danda’an mul’achuu jalqaban. Lammilee Itoophiyaa kaneen gurri isaanii hin dhageenye kan manneen barnootaa misiyoonii keessatti barachuu fi afaan mallattoo Ameerikaa fi Noordii fayyadamuudhaan hubannoo afaan mallattoo horachuun jalqabbii kana qindeessuuf yaaluu jalqaban. Afaan mallattoo mana keessaas ta’e warri jalqabaa armaan olitti ibsaman qubee quba mataa isaanii waan hin qabneef, yaalii kana qubee qubaa qubee Geez wajjin wal gitu uumuuf kan kaayyeffate ture.

Barreeffamoonni tokko tokko yeroo kana akka jalqaba Afaan Mallattoo Itoophiyaa dhiheessuuf yaalu (Yeheyes፣ 2003). Yeroon kun yeroo qubeen quba Afaan Mallattoo Itoophiyaa itti seene malee Afaan Mallattoo Itoophiyaa kan ta’e miti.

Bara 1964 Obbo Manaasee Abarraa kan jedhaman nama gurri isaanii hin dhageenye kan ta’an, jalqaba qubee qubaa qubee Geez waliin wal gitu uumuuf akka yaalan, hiriyyaan isaanii yeroo sana Yuunivarsiitii Jalqabaa Haayilee Silaasee jedhamee kan waamamu kessatti barataa kan turan obbo Takleehaayimaanoot Darassoo raga ba’u. Hiriyoonni lamaan kun kalaqa kana waliin qoratanii fooyya’iinsa tokko tokko erga godhanii booda, nama gurri isaa hin dhageenye kan biraa Haayiluu Yasuunah jedhamu yeroo sana dura taa’aa Waldaa Biyyaalessaa Namoota Gurrii Hin Dhageenyee ta’eef dhiyeessan. Obbo Haayiluun dhimma kanaaf xiyyeeffannaa kan kenne yoo ta’u, miseensonni koree yaalii kana qoratan sadan obbo Manaasee, obbo Teklehaayimaanot fi obbo Haayiluu turan. Xiyyeeffannaan kalaqaa Obbo Manaaseen boca qubee Geez quba shanan (fakkeenyaaf: ሀ፣ ለ፣ ሐ፣ መ፣ ሠ፣ ረ፣ ቀ፣ በ፣ ተ፣ ቸ፣ ኀ፣ ነ፣ ወ፣ ዐ፣ ዘ፣ የ፣ ደ፣ ጀ፣ ጠ፣ ፈ፣ ጰ፣ ፐ), fi qubeewwan bocni isaanii quba shaniin hojjechuun rakkisaa ta’eef, qubee qubaa Afaan Mallattoo Ameerikaa irraa liqeeffachuudhaan, (Fakeenyaaf ረ፣ ነ፣ አ፣ ጸ), fi haalawwan keessatti bakka lamaan kana keessaa tokko fayyadamuun rakkisaa ta’etti, akka tasaa uumuudhaan (Fakeenyaaf. ሸ፣ ኘ፣ ኸ፣ ዠ፣ ገ፣ ጨ፣ ፀ)) irratti kan xiyyeeffate ture. Kana malees Obbo Manaasee furtuu qubee (dubbachiiftuu) Kaab, Sals, Rabe, Hams, Sads fi Sabe qopheesse. “Mallattoon bu’uuraa furtuuwwan tokko tokkoo hanga digrii 180tti garagalfamuu waan barbaachiseef, aniifi Obbo Manaaseen haasofnee akka amma jiran fakkeessine.” … Kanneen sagalee Geez bakka bu’an tokko tokkos jijjiirree jirra, kan Obbo Manaseen dursee qopheesse.” Af-gaaffii፣ Taklehaayimaanot፣ 2004).

Koreen Obbo Haayiluu kalaqa kana qorachuun bu’aa qorannoo sana yaaliif dhiyeessan. Yaaliichi kun quubsaa ta’ee waan argameef, namoota gurri isaanii hin dhageenye barsiisuuf akka oolu karaa Waldichaan gara Ministeera Barnootaatti dabarfamee ture. Ministeerri Barnootaa manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye akka yaada kennan gaafate, Manni barumsaa Amha Daastaa Mallattoo “ወ”f kenname irratti fooyya’iinsa godhee fudhatama akka argatu godhe dhiyeesuun mallattoo yeroo ammaa itti fayyadamaa jiru akka ta’u taasiseera. Koreen kun fooyya’iinsa kana kan fudhate mallattoon “ወ” jedhu mudaa waan qabuuf osoo hin taane, fedhii fi miirrii waliin hojjechuun guddachuu waan qabuufi dha. Sana booda, kalaqni kun raggaasifamaa fi deeggarsa Ministeera Barnootaa waan argateef, manneen barnootaa barattoota gurri isaanii hin dhageenye qaban hunda keessatti akka itti fayyadamaniif sarkiyuulariin waajjiraalee manneen barnootaa guutuu Itoophiyaatti ergame. Obbo Taklehaayimanot (2004) Obbo Manaaseef mirga waraabbii xalayaa quba Afaan Mallattoo Itoophiyaa maaliif akka hin kennamneef akka armaan gadiitti ibsu: ” Yeroo sana Dhimma irratti mari’anne qabna ture.” obbo Manaasee nama gara laafessaa fi fageessee kan yaadu, saba isaaf kan quqaamu waan ta’eef, kalaqni inni kalaqe warra dhaga’uu dadhabaniif yaade malee faayidaa dhuunfaa isaaf jedhe miti. Koppiin jalqabaa isaaf homaa akka hin taane natti hime.”

Uumamni qubee qubaa barattoonni sababa afaan mallattoo alagaa barachuutiin rakkoo aadaa isaanii hubachuu fi hawaasa waliin walqunnamsiisuuf rakkoo qaban furuu qofa osoo hin taane, galmee jechoota afaan mallattoo biyyaalessaa qopheessuuf bu’uura kaa’eera.

Mallattoon qubaa Ministeera Barnootaatiin erga mirkanaa’ee booda waldichi galmee mallattoolee afaan mallattoo qopheessuun barbaachisaa ta’uu isa waan hubateef waldichi galmee mallattoolee qopheessuuf tattaaffii gochuu eegale. Manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye saganticha irratti akka hirmaatan gochuuf gara Ministeera Barnootaa deemuun barbaachisaa ture. Yeroo sanatti Obbo Manaaseen gara Dabrbrhaanitti, Obbo Taklehaayimaanot ammoo gara Aselaatti hiriira ba’anii waan turaniif, itti gaafatamummaa dhimmicha hordofuu Obbo Haayilee irra bu’e (Taklehaayimaanot ፣ 2004). Bara 1968 dura taa’ummaa Ministeera Barnootaatiin koreen bakka bu’oota manneen barnootaa gurri isaanii hin dhageenye lamaan (Mekanisaa fi Alpha), Waldaa Namoota Gurri Isaanii Hin Dhageenye Biyyaalessaa  , fi Kutaa Barnoota Addaa Ministeera Barnootaa of keessaa qabu ijaaramee a galmee mallattoolee “Amaaraa” tattaaffii Obbo Haayiluu. murteeffate. Kana bu’uura godhachuun koreen miseensota sagal qabu kan ijaarame yoo ta’u, isaan keessaa lama Taklahaayimaanot Daarassoo fi Haayiluu Yasuunah turan. Yeroo koreen kun hundeeffamu Obbo TaklahaayimaanotAselaa irraa gara kutaa duula Finfinneetti deebi’ee, miseensa koree ta’uuf yeroo carraa argate obbo Manaasee waan hin jirreef koree sanatti hin makamne. Koreen kun “mallattoolee namoonni gurri isaanii hin dhageenye yeroo hunda itti fayyadaman filachuu, mallattoolee “Addunyaa” fudhachuu, kanneen aadaa keenya keessatti adda ta’an filachuu, fi kanneen qulqullinaa fi mijatoo ta’an Afaan Mallattoo Ameerikaa Kaabaa irraa fudhachuu” (Kitaaba ሀ1971)  xumureera hojii isaa bara 1968tti fudhatee Ministeera Barnootaatiif dabarsee kenne. “Miseensonni koree Ministeera Barnootaatiin bakka bu’an qabiyyee kitaabichaa irratti galtee tokkollee hin qaban turan” (Taklehaayimaanot, 2004). Koreen kun akkuma hojii isaa xumureen hojiin gulaaluu Waldichaaf kenname. Waldichi ogeessi fakkii kana akka hojjetu waan barbaadeef, waldichi miseensota isaa keessaa artistii tokko dhiyeesse. Manneen barnootaa lamaan kun deeggarsa nama fakkii kaasu sanaaf kaffalamu akka uwwisan, Ministeerri Barnootaa kitaaba barataa akkasumas galmee mallattoolee akka maxxansu koreen kun waliigaleera.

      Waggaa sadii booda, bara 1971, galmee mallattoolee mallattoolee jalqabaa boqonnaa 15 fi fakkiiwwan 1,009 fi ibsa mallattoolee fakkii hin qabne 270 qabu mata duree “Kitaaba 1ffaa Namoota Afaan Mallattoo Amaareeffaa dhaga’u fi haasa’uu hin dandeenye, ሀ”  jedhuun maxxanfame. Galmeen jechootaa kun gaalee fi ibsa fakkii akkasumas sarara hojiirra oolmaa gochaa fi kallattii fi xiyya waan qabuuf hubachuun salphaa ture. Kaayyoon sagantichaa namoota gurri isaanii hin dhageenye “warra gargaaruu barbaadan hundaaf, keessumaa warri ijoollee isaanii waliin haasa’uu akka danda’aniif akka ka’umsaatti” gargaaruu ture.

 Gulaaltota keessaa tokko galmeen jechootaa jalqabaa kun maaliif akka “Afaan Mallattoo Amaaraa” jedhamee waamame akka armaan gadiitti ibsa:

•   Sababni inni guddaan, namoonni yeroo sana qopheessan beekumsa afaan mallattoo daangeffame waan qabaniif ture. Yeroo sana afaan mallattoo namoonni gurri isaanii hin dhageenye Ameerikaa Kaabaa fi Sa’uudii Arabiyaa keessa jiraatan itti fayyadamanitti fayyadamaa kan turre siʼa taʼu, yeroo isaan bifa kitaabaatiin dhufan immoo afaan Ingiliffaatiin turan. Kanaaf Afaan Mallattoo Ingiliffaa jedhamuun beekamu turan. Afaan Ingiliffaan waan barreeffameef, irra caalaan barattoonni, namoonni gurri isaanii hin dhageenye fi lammiileen Itoophiyaa biroo afaan mallattoo barachuuf fedhii qaban kitaabicha fayyadamuu hin dandeenye. Galmee mallattoolee afaan mallattoo qopheessuuf yeroo kaane kaayyoon keenya inni guddaan rakkoo kana hiikuun kitaabonni nama hundaaf akka dhiyaatan gochuu fi afaanicha babal’isuu ture. Mata duree kitaabichaa Amaaraa jennee waamne mallattoon sun Amaariffaadha jechuuf osoo hin taane, ibsi mallattoo galmee afaan Amaaraa malee akka warra kaanii Afaan Ingiliffaan akka hin taane agarsiisuuf. (Taklehaayimaanot፣ 2004)

Maxxansi galmee mallattoolee kana beekamtii, fudhatama fi babal’ina jechichaaf gumaacha guddaa taasiseera. Galmeen erga maxxanfamee booda AMI babal’achuu fi guddachuu eegale. Kana hordofuun, mallattoolee galmee mallattoolee keessatti argaman irra caalaan isaanii afaan mallattoo Ameerikaa fi Siwiidish irraa kan fudhataman waan ta’eef, mata dureen galmee mallattoolee kan Itoophiyyaa osoo hin taane afaan mallattoo Amaaraa waan jedhuuf, dhimmichi kallattiin namoota gurri isaanii hin dhageenye waliin kan wal hin qabanne waan ta’eef dhimmichi fooyya’uu qaba kan jedhu fayyadamttoota bira yaadni ka’uu jalqabe. Haa ta’u malee yaadni kun deeggarsa nama hundaa waan hin qabneef Waldaan Biyyaalessaa Namoota Gurri isaanii hin dhageenye Deeggarsa mootummaatiin galmee mallattoolee qopheessuuf dandeettii waan hin qabneef karoorri kun hanga bara 2000tti dhugoomsuu hin danda’amne.

      Yaaliin galmee mallattoolee afaan mallattoo Itoophiyaa qopheessuuf yaaliin lammataa walakkeessa bara 1980 keessa waggoota 18 booda qaama mootummaa tokkoon godhame. Bara 1986tti Qindoomina Misooma Kaarikulamii Barnoota Fedhii Addaa, Garee Misooma Kaarikulamii Barnoota Fedhii Addaatiin kan qophaa’ee fi Inistiitiyuutii Qorannoo Misooma Kaarikulamii Ministeera Barnootaatiin Ebla bara 1990 Afaan Mallattoo maxxanfame (Koompitaraan baayyisuun harkaan kan maxxanfame) kun Mata duree “Kitaaba Lammaffaa, Galmee Jechoota Afaan Mallattoo” kan qabu yoo ta’u, mallattoolee 1314 of keessa qaba. Sagantaan kun jalqabarraa kaasee abbootii qabeenyaa afaanichaa fi waldicha waan hin hammanneef, galmee mallattoolee namoota dhageettii dhaban biratti fudhatama hin arganne.

 Bara 1994tti Waldaan Namoota gurri isaanii hin dhageenye pirojektii misooma Biyyaalessaa Itoophiyaa afaan mallattoo qopheessee karaa Waldaa Namoota Gurri Isaanii Dhaga’u Hin Dandeenye Biyyaalessaa Finlaand Ministeera Dhimma Alaa Finlaandiif dhiheesse. Ministeerri Dhimma Alaa Yuuroo kuma 85 ol arjoome, kanaaf hojiin galmee bara 1994 kan eegale yoo ta’u, waggaa jaha booda bara 2000tti maxxansuuf qophaa’eera. Galmeen mallattoolee kun, kan jalqaba Waldaa Namoota namoota gurri isaanii hin dhageenye Biyyaalessaa Itoophiyaatti maxxansajalqabaa you ta’u, garuu akka Addunyatti isa lammaffaa (yoo galmeen mallattoolee lammaffaa lakkaa’ame isa sadaffaa) kan ta’e kun fuula 464, fi mata duree 25keessatti mallattoolee 1322 ti kan of keessaa qabudha. Galmeen mallattoolee kun qabiyyee fi bifa isaatiin karaa hedduun kan jalqabaa ykn kitaaba A irraa adda. Tokkoffaa qabiyyee Biyyaalessaa kan qabu yoo ta’u, mata dureen isaa akka galmee mallattoolee Ministeera Barnootaatiin maxxanfamutti “Afaan Mallattoo Amaareeffaa” osoo hin taane, “Afaan Mallattoo Itoophiyaa”n kan qopha’ee dha. Lammaffaa, mallattoolee fakkii osoo hin taane suuraan kan dhiyaatan yoo ta’u, akka barbaachisummaa isaatti mallattoo tokkoof suuraa tokkoo ol kan qabani dha. Sadaffaa, jechoonni kun Afaan Amaaraa fi Ingiliffaan waan barreeffamaniif, warri Afaan Amaaraa dubbisuu hin dandeenyellee itti fayyadamuu ni danda’u. Afraffaa, hojiin mallattoolee xiyya hojiirra oolmaa galmee mallattoolee afaan mallattoo Finlaaand irraa liqeeffame waan qabuuf salphaatti hubatamu ni danda’ama. Shanaffaa, mallattooleenirra caalaan isaanii kan biyya keessaati. Jahaffaa, dizaayinii fi qindoomni isaa fooyya’aa dha. Torbaffaa: Ogeessota afaanii kan hammate ture. Ulaagalee hundaan, galmee mallattoo kun galmee mallattoolee hanga ammaatti maxxanfaman hunda keessaa isa gaarii fi bal’inaan kan raabsamee dha. Afaan jalqaba “Afaan Gurri isaanii hin dhageenye” jedhamuun, boodarra “Afaan Mallattoo Amaareeffaa” jedhamuun beekamu kun erga galmeen mallattoolee kun “Afaan Mallattoo Itoophiyaa”jedhamee moggaafame boodee dha.

Seenaa Afaan Mallattoo Itoophiyaa keessatti taateewwan gurguddoo ta’an keessaa tokko bara 2000 Yunivarsiitii Finfinneetti Kutaan Qo’annoo Afaan Mallattoo fi Aadaa namoota gurri isaanii hin dhageenye Itoophiyaa banamuu isaati. Sagantaan digirii jalqabaa kun Afrikaa keessatti isa jalqabaa ta’uun ni amanama. Kutaan kun banamuu isaatiin ogeeyyii barnoota-barsiisuu fi hiikkaa Afaan Mallattoo Itoophiyaa ammayyeessuuf gargaaran horachuu qofa osoo hin taane, qorannoo saayinsii Imqaa irratti gaggeessuu fi afaanicha hundeessuuf carraa uumeera. Kutaa kana keessatti digrii jalqabaa dhibbaa ol fi digrii lammaffaa kudhan ol kan gaggeeffame yoo ta’u, qo’annoo kana keessaa afur sadarkaa doktorummaatti kan gaggeeffame ta’uu ibsameera.

Qorannoowwan kunneen afaan barbaachisummaa afaanii Afaan Mallattoo Itoophiyaa guutuu fi sirna caaslugaa mataa isaa qabu ta’uu isaa, akkasumas afaan Amaaraa fi afaanota Biyyaalessaa biroo irraa adda ta’uu isaa mirkaneessee jira. Yeroo ammaa kana qo’annoo fi qorannoon kutaa barnootaa jalatti gaggeeffamaa jirutti aanse, kutaaleen afaanii Afaan Mallattooleen Itoophiyaa hundi qoratamee hojiiwwan bu’uuraa jalqabameera.

Yeroo ammaa kana Afaan Mallattoo Itoophiyaa naannoo hunda keessatti bal’inaan itti fayyadamaa kan jiru yoo ta’u, walfakkeenyi itti fayyadama Afaan Mallattoo Itoophiyaa naannoo adda addaatti mul’achaa waan jiruuf garaagarummaan mallattoolee gidduu jiru xiqqaa waan ta’eef, fayyadamtoonni AMI hundi rakkoo tokko malee wal qunnamaa akka jiran qorannoowwan taasiffaman ni mul’isu.